Kielo

 Tänään töissä ollessani

mies ja lapset olivat touhunneet omiaan...

Olivat siis hakeneet meille kissanpennun.

En ole oikein koskaan ollut kissaihminen

ja sen vuoksi tällainen asia on hyvä tehdä äidin

poissaollessa, vai mitä.

 Asiasta on kyllä intelty parisen viikkoa,

mutta enemmistö sitten voitti.....

Noh, kylläpä tämänkin äidin sydän suli 

tämän pienokaisen nähdessään. 

Kuin pieni ihana vauva.

Kaikkien silmäterä ;)

Kissa oli saanut kylvyn heti kotiin päästyään

ja esillä kissalle oli parempaa ruokaa kuin minulle ;D

Alla oleva kuva on hämärässä otettu,

joten pennun puhtaan valkoinen turkki ei nyt

pääse oikeuksiinsa.

Näin sitä nyt valvotaan ja hoidetaan....

Saunan jälkeen järjestimme pikaiset ristiäiset

jätskin ja kynttilöiden merkeissä.

Pikkukissamme on nyt nimeltään  Kielo.

Varsin jännittävä päivä alkaa olla päätöksessään.

Niin se viikko taas käynnistyi.

-Anniina