sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Unenpöpperöiset




Aina silloin tällöin täytyy pysähtyä hetkeen.
Täytyy pysähtyä miettimään sitä että onni tässä ja nyt -
eikä vain elää tulevaisuutta eteenpäin, tai odottaa jotain enemmän huomiselta..
Se pysähtyminen sanomattakin aiheuttaa tervettä haikeutta, 
sitä että mikäkin vaihe kestää vain hetken. Aika aikaansa kutakin, kuten sanotaan.
Ei murhetta ja surua, mutta pientä puristusta rinnassa. 
Liikutuksen tunteita ja muutama syvä nielaisu. ;)

Kesäaamut tältä kesältä alkavat olla loppusuoralla - 3viikkoa jäljellä.
Keskimmäisen puolivuotinen kesäloma alkaa todella olla loppusuoralla.
Pian pieni heittää repun olalle ja astuu askeleen suurempaan maailmaan.
Ja toinen on vielä äidin kiltti pienikokoinen viisivuotias.
Siskon hellässä huomassa eskaritaival on toki helppo aloittaa, 
sitä en epäile hetkeäkään.

On onnea ja ilo saada laittaa lapset aamulla kouluun tänä vuonna!
Joskus on huono omatunto ettei esikoinen saanut sellaista heti pienenä kokea.
Sitä että äiti on mennessä ja tullessa vastassa.
Mutta tänä vuonna sen ilon voin suoda molemmille.
Siis aika aikaansa kutakin.









Unenpöpperöisistä kesäaamuista jää haikea muisto kuitenkin.
Onnellinen sellainen meille kaikille.

Rentouttavaa Sunnuntaita.

1 kommentti: